keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Opinnäytetyö: La Bohémen klaffipöydät



 Kuva: Stefan Bremer

Mea Misukka
ARL11
Opinnäytetyö
Helmikuu 2014
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto
Artesaani, lavasterakentaminen
Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
SASKY



Johdanto


” Pariisin talvi on kylmä, kattojen yllä loistaa kuu. Nuoria boheemeja lämmittää taide ja rakkaus,  ja katsojaa Puccinin sydämeen käyvä musiikki.
Mimìn kylmät kädet sytyttävät Rodolfossa tunteiden roihun, mutta onnen hetket kiitävät pian ohi ja Mimìn kädet kylmenevät lopullisesti. Nuoret taiteilijat kietoo syleilyynsä Puccinin hehkuvin musiikki. La Bohème on yksi rakastetuimpia oopperoita, ja nyt se saa uuden tulkinnan Katariina Lahden ohjauksessa.”

  Lainaus & kuva: http://www.ooppera.fi/ohjelmisto/la_boheme/1933


Kun aloitin työharjoitteluni Kansallisoopperassa13.01.2014, tiesin pyrkiväni tekemään opinnäytetyön jo harjoitteluni ohessa. Olimme keskustelleet tästä etukäteen lavastamon johtajan Tapio Säkkisen kanssa, joka sanoi, että sopivan työn löytyessä tehtävä onnistuu kyllä. Oltuani Oopperalla kaksi viikkoa, opinnäytetyöksi sopiva työ viimein löytyi. Lavastussuunnittelija Mark Väisänen toivoi minun valmistavan kuusi kappaletta klaffipöytiä Puccinin La Bohéme-oopperaa varten.


Suunnittelu


Oopperalla oli jo valmiiksi metallisia, kuluneita ja hieman ruosteisia tuoleja, jotka oli maalattu kolmella värillä; punaisella, vihreällä ja turkoosilla. Minun piti valmistaa näihin tuoleihin sopivat pöydät. Neljä pöytää olisivat kokoa 680x720x18mm ja kaksi 680x1200x18mm. Niiden kulmissa piti olla pyöristykset, ja pöytien reunoissa tuli olla koko matkalta 6x40mm leveät reunukset jotka myötäilisivät pöytien muotoja. Pöytiin tulevat alle taittuvat jalat oli jo ostettu valmiina, mutta itse pöytälevyjen valmistaminen koivuvanerista sekä koko pöytien pintakäsittely oli minun vastuullani. Haasteen työhön toi se, että myös vaneristen pöytälevyjen piti näyttää vanhalta ja ruostuneelta, maalatulta metallilta. Piirustuksia työtä varten en saanut lainkaan, vaan pelkät mitat ja muodot suullisesti kuvailtuna. Kirjoitin saamani   tiedot ylös, ja aloin hahmotella pöytälevyjä ensin piirtäen, sitten Google SketchUp-ohjelmaa apunani käyttäen. Näin sain pöytälevyistä myös 3D-mallinnoksen.

 3D-mallinnos pöytälevystä



Metallijalat

 Tehdasvalmisteiset klaffijalat alkuperäispakkauksessaan


Aloitin työn käsittelemällä valmiita metallijalkoja. Niiden maalipintaan ei meinannut tarttua mikään, joten aluksi koetin saada pinnan hieman rikki ihan vain asetonilla pyyhkimällä. Ohjeistettuna maalasin yhden jalan, kokeeksi, Otex-pohjamaalilla. Raaputtaessa se ei kuitenkaan pysynyt tarpeeksi hyvin, joten neuvon kysymisen jälkeen päädyin hiomaan jalkojen maalipinnan rikki käsin ja vaihtamaan maalia. Tämän jälkeen maalasin jalat punaisella ja mustalla Würthin metallille tarkoitetulla pohjamaali-spraylla. Saman tein kääntömekanismiosille.

 Minä pyyhkimässä metallijalkoja asetonilla

 Pohjamaalattu metallijalka

 Pohjamaalatut taittomekanismiosat

Metallijalkojen, joita oli 12 kpl, ja niiden taittomekanismiosien maalaamiseen meni pari päivää sekä yhteensä kuusi purkkia spray-maalia, kolme kumpaakin väriä. Ensin maalasin jalat kauttaaltaan punaisella ruosteenestomaalilla, jota sitten osittain peitin mattamustalla metallille tarkoitetulla spray-maalilla. Tämä toimi kiinnityspohjana tavallisille maaleille, peitti liian kirkkaan ja kiiltävän alumiinin alkuperäispinnan ja pohjusti alustavasti jalkojen lopullista ulkonäköä. Maalauksen jälkeen jalat saivat kuivua rauhassa kauttaaltaan.




Puuntyöstö


Kun metallijalkojen pohjustus oli tehty, siirryin puuntyöstöön. Aloitin pöytien valmistuksen sahaamalla pöytälevyjen aihiot määrämittaansa, eli sahasin kaksi 680x1200mm-kokoista ja neljä 680x720mm-kokoista levyä. Materiaali oli 18 mm koivuvaneria. Palojen valmistuttua pyöristin niiden reunat. Piirsin harpin avulla ympyrät levyjen kulmiin ja sahasin sopivat palat pois pistosahalla. Sen jälkeen hioin pyöristykset karkeasti hiomapaperilla.

  18 mm koivuvaneria sirkkelillä

  Pyöristetyt kulmat

Seuraavana vuorossa oli reunapalojen valmistus. Reunojen piti olla 6 mm korkeat, joten luonnollisesti otin materiaaliksi 6 mm paksun koivuvanerin. Aluksi piirsin puolikkaita reunapaloja, mutta niiden sovittaminen pöytiin osoittautui hieman liian vaikeaksi. Tein sitten pelkkiä päätypaloja, jotka sahasin muutaman millin yli malliviivojen, jotta sovitusvaraa oli enemmän. Löydettyäni hyvän mallin piirsin niitä vanerilevylle niin paljon kuin sain mahtumaan ja sahasin irti käyttäen sekä vanne- että pistosahaa. Palat hioin käsin hiekkapaperilla. Sovittaessani paloja pöytälevyihin, piirsin pöytiin merkit 40 mm päähän pöytälevyjen reunoista ja asetin lisäreunukset niiden mukaan. Kun reunus sopi hyvin, kiinnitin sen puuliimalla ja 14 mm niiteillä. Näin tein reunat levyjen päihin, ja sahasin sitten jokaiseen sopivat, yksilölliset keskipalat. 

 
Sovitettu reunuksen päätypala

 Reunuksien sarjatuotantoa

 Reunojen keskipalojen sovitusta


Kaikkien palojen sisäreunat olin pyöristänyt jo etukäteen hiomalla, mutta ulkoreunan sovitin pöytälevyihin jyrsimällä ne käsijyrsimellä, 5 mm laakeriohjatulla terällä, tasan, ja pyöristämällä sitten pyöristysterällä sekä käsin hiomalla.

 Minä jyrsimässä reunoja käsijyrsimellä

 Puuvalmiit pöytälevyt



Pohjustus


Kun viiden päivän työskentelyn jälkeen pöytälevyt olivat puuvalmiit, kannoin ne maalaamon puolelle ja tasoitin niitinjäljet ja muut pienet epätasaisuudet Teknoksen Siloralla. Silotteen kuivuttua hioin kaikki pöydät läpi ja asetin ne pukeille maalausta odottamaan. 

 
Pöytälevyt kitattavana


Nyt oli aika testailla erilaisia maaleja ja pintojen tekemistä. Pyrkimyksenäni oli saada aikaiseksi mahdollisimman samannäköinen pinta kuin valmiissa metallituoleissa oli, joten käytin tuoleja malleinani. Harjoittelin vanerin jämäpaloilla, joita sain ottaa vapaasti puupuolelta. Aluksi maalasin palat kattomustalla ja töpötin sitten niille erilaisia, rusehtavia harmaita ja hopeisia maaleja saadakseni aikaan hieman ruostuneen ja tummuneen metallia muistuttavan pinnan. Tämä onnistui kolmannella yrittämällä hyvin, joten lisäsin levylle vielä kirkasta maalia matkimaan lohkeilevaa maalipintaa. Metallimaalin tein sekoittamalla Neu Silver-hopeajauhetta Natura-lakkaan, ruosteet Siroplast 2-maalilla, väripastoilla ja Fillite-jauheella sekä pintamaalit Siroplastilla, väripastalla ja Roscolla.
















Maalausharjoitelmia




Lavastussuunnittelija oli jo nyt jatkuvasti ollut tyytyväinen työni jälkeen, ja hyväksyi myös ensimmäisen hänelle näyttämäni pintakäsittelymallin. Näin pääsin hyvinkin nopeasti jatkamaan töitä, ja aloitin pöytälevyjen pohjustuksen. Pohjamaalaukseen käytin kattomustaa maalia, jota levitin sekä telan että siveltimen avulla pöytälevyihin kauttaaltaan. Kun levyt oli pohjustettu ja ne olivat kuivuneet, oli aika kiinnittää jalat. Jalkojen mukana tulleita ohjeita seuraten sain kiinnitettyä jalat ja niiden taittomekanismiosat paikoilleen suhteellisen vaivattomasti ja mekanismit myös toimivat hyvin. Klaffijalat oli alun perin tarkoitettu paljon pidemmille pöydille kuin mitä olin tehnyt, joten niitä ei voinut laittaa suoraan linjaan. Laitoin ne siis lomittain, mutta ristimitoiltaan samoin. Jalat ja niiden kääntömekanismit kiinnitin pöytälevyihin 4,0x20mm yleisruuveilla.



 Jalkojen asentamista

 Tukevasti omilla jaloillaan seisova pöytä

Minulle oli jo aiemmin kerrottu, että pöytien jalat olisivat vähän haluttua pidemmät, ja ne lyhennettäisiin jossain vaiheessa. Sain viimein tiedon halutusta pöydänkorkeudesta, joka oli 68cm, kun olin jo ehtinyt koeasentaa jalat pöydistä kolmeen. Tein siis vielä tarvittavat mittaukset ja laskelmat, irrotin jalat ja sahasin niistä metallivannesahalla 60 mm pois. Poistin myös jalkojen päissä olleet kumitatit, viilasin sahatuista reunoista terävät kohdat pois metalliviilalla ja siirsin kumitatit uusiin päihin. Lyhennetyt jalat kiinnitin takaisin pöytiin.

 Metallijalka vannesahalla



 Pintakäsittely


Kymmenentenä päivänä aloitin pöytien maalauksen. Koska pöytiä piti olla kaksi kutakin väriä, päätin tehdä ne väri kerrallaan. Aloitin maalaamisen toisesta isosta pöydästä, ja maalasin hopeamaalilla ensin pöydän kulmia ja muita sellaisia kohtia, jotka olisivat eniten kuluneet. Sen jälkeen lisäsin hopealla maalattuihin kohtiin ruostemaalia. Tämän tein myös klaffijaloille. Kun aiemmat maalit olivat kuivuneet, maalasin pöytää ensin vihreällä pintamaalilla. Mallituolini, joka oli turkoosi, oli aiemmin maalattu vihreällä ja myöhemmin peitetty turkoosilla maalilla, joten vihreä maali näkyi kuluneissa kohdissa. Turkoosia pintamaalia lisäsin paljon enemmän. Jätin kuitenkin aiemmin maalatut kohdat peittämättä, koska ne olivat olevinaan alueita, joilta maali on kulunut ja lohkeillut pois. 

  Keskeneräinen pöytä ja mallituoli

Ensimmäisen maalikerroksen jälkeen pöytä ei vielä näyttänyt siltä, miltä sen halusin näyttävän, joten paksunsin maalattujen alueiden reunoja sekä lisäsin hopeaa ja ruostetta lisää. Laimensin ruostemaaleja erillisessä astiassa vedellä, ja roiskin sitä siveltimen avulla liaksi pitkin pöydän pintaa. Kokeilin myös raaputtaa turkoosia pintaa pois puukon ja teräsharjan avulla saadakseni lisää kulumia aikaan. Sekoitin vielä kolmannenkin ruostesävymaalin, ja lisäsin sitä pöytäpinnalle.

 Ensimmäinen ruostekokeilu ei ollut kovin vakuuttava


Ensimmäisen pöydän kanssa minulla meni eniten aikaa, koska kaikki oli vielä puhtaasti kokeilemista. En myöskään uskaltanut kokeilla tarpeeksi rajuja vetoja, jotta työtahti olisi ollut hyvä, ja pintaa piti käsitellä monesta kohtaa aina uudestaan. Sain pöydän kuitenkin lopulta maalattua lavastussuunnittelijan hyväksymällä tavalla, kun olin lisännyt metallinhohdetta, ruostetta ja likaa enemmän. Näin ollen sain luvan viimeistellä pöydän lakkaamalla, jotta se kiiltäisi metallimaisemmin. 

Ohjeistettuna sekoitin ensin himmeää Natura-lakkaa ja aavistuksen keltaista pastaa, jota sivelin pöytään kauttaaltaan saadakseni pinnan näyttämään vielä hivenen likaisemmalta. Sen jälkeen sekoitin vielä kirkkaan, puolikiiltävän päällyslakan Teknoksen Helo Aqua 20- ja 80-lakoista.
Lakkaaminen toi maalien erot paljon paremmin esiin, joten pöytä alkoi näyttää heti paremmalta. Tummat sävyt syvenivät ja kiiltävämpi pinta sai kirkkaat värit näyttämään vahvemmilta.

  Pinta lakattuna

Kun olin saanut ensimmäisen pöydän tehtyä, loput valmistuivat nopeampaan tahtiin. Pöydän nro 2, joka oli pieni turkoosi pöytä, sain pintakäsiteltyä valmiiksi yhden työpäivän aikana kokonaan. Sen maalaamisessa käytin samoja tekniikoita kuin ensimmäisessäkin, mutta uskalsin jo käyttää maaleja rohkeammin. Raaputin kulumia ja naarmuja enemmän kuin ensimmäiseen kappaleeseen. Käytin teräsharjaa myös jalkojen pintakäsittelyssä aiempaa huomattavasti voimakkaammin, ja sain aikaan syviä ja suuria naarmuja.

 Pöytä nro 1.

 Pöytä nro 2.

Seuraavaksi vuorossa olivat vihreät pöydät, joista toinen oli iso ja toinen pieni. Vihreissä tuoleissa ei ollut vanhaa maalia alla, joten kolmanteen ja neljänteen pöytään tuli vain yhtä pintamaalia.

Tehtyäni metallimaaliosiot, reunustin ne vihreällä maalilla. Töpötin pienelle alueelle useamman kerroksen, jotta sain pienen korkeuseron eri maalien välille.

 Aloitettu pintakäsittely

Loput vihreästä pintamaalista lisäsin ensin isot alueet telalla maalaten ja sitten siveltimellä viimeistellen. Moniin kohtiin tein useampaa kerrosta saadakseni paksumpia ja ohuempia kohtia ja lisää raaputusvaraa.

 Maalauksessa

Kun vihreä kerros oli valmis, lisäsin paljon erilaisia ruosteita ja likaa. Vedellä jatketun maalin roiskiminen pensselillä osoittautui hyväksi ja nopeaksi tavaksi liata pöytiä joka puolelta. Pohjien pintakäsittelyyn ei tarvinnut hirveästi panostaa, koska ne näkyisivät näyttämöllä vain hetkellisesti silloin, kun pöytiä kannettaisiin, joten roiskin pohjiin vain eri maaleja sekaisin.



 Ennen viimeistelyä harjasin pöytään naarmuja teräsharjalla ja raaputin pintaa puukolla saadakseni selkeämpiä kulumia. Koska kyseessä olivat ravintolapöydät, otin pienen vapauden raaputtaa niihin myös pieniä tekstinpätkiä, kuten ”C’est la Vie” - tapahtuuhan La Bohéme Pariisissa. Nämä eivät kuitenkaan näkyisi kuin näyttelijöille. 

C'est la Vie

 Valmis vihreä pöytä

 Valmiita pöytiä jalat alle taitettuna


Viimeisiksi jäivät kaksi pientä punaista pöytää. Näitä varten sekoitin sekä kirkkaan keltaisen että punaisen maalin, sillä mallituoleissa vanha, keltainen pintamaali näkyi todella monesta kohtaa. Vaikka muut värit onnistuivat käyttäen vain Siroplast 2-maalipohjaa ja Teknoksen väripastoja, punainen tarvitsi sekaansa vielä punaista Roscoa, jossa pigmenttiä on huomattavasti tavallista väripastaa enemmän. Ilman Roscoa punainen oli enemmän vaaleanpunainen kuin punainen.

Tekniikka oli metallimaalin ja ruosteen osalta sama kuin aiemminkin, mutta tällä kertaa ”vanhaa maalia”, tässä tapauksessa keltaista, tuli runsaammin kuin toisiin pöytiin. Punaisia pöytiä raaputin muita enemmän, koska pohjamaalia oli niin paljon. Sain siis aikaiseksi hienoja naarmuja, joista keltainen väri paistoi läpi. Raaputtaminen toimi hyvin varsinkin metallijaloissa, joihin maali ei ottanut yhtä hyvin kiinni kuin vaneriin.

 Punainen pöytä kesken maalauksen

 Lähikuvaa pöydänjalasta


Omasta mielestäni punaiset pöydät olivat aiempiin väreihin verrattuina hassun näköisiä, mutta yritin silti tehdä niistä mahdollisimman hyvin tuoleihin sopivat. Näihinkin pöytiin tuli ruostetta ja likaa runsaasti, ellei jopa enemmän kuin muihin.

 Ruostetta

Aivan viimeisenä lakkasin pöydät puolikiiltävällä lakalla. Punaisiin pöytiin laitoin lakkaa itse asiassa kaksi kerrosta, jotta ne kiiltäisivät samalla tavalla kuin vihreät ja turkoosit. Mark kantoi loputkin pöydät harjoituksiin niiden kuivuttua, ja näin ollen minun työni oli tehty.

 Minä lakkaamassa punaista pikkupöytää

 Punainen pöytä ja tuolit



Näyttämökuvia

Tässä vielä lisäkuvia pöydistä näyttämöllä ja käytössä.

 Pöydät sivunäyttämöllä odottamassa harjoitusten alkua

 Kuva: Stefan Bremer

 Kuva: Stefan Bremer "Santé!" "Salute!"

 Kuva: Stefan Bremer 
Pöydät ovat todistetusti tarpeeksi kestäviä


Kustannuslaskelma

Materiaali                                  Hinta                Menekki               Yht.                   

Koivuvaneri 18 mm                          48,64€/kpl                   2kpl                          97,28€
Koivuvaneri 6,5 mm                         22,16€/kpl                   1kpl                          22,16€
Asetoni                                                 8,48€/L                      2 dl                             1,69€
Tikkurila Siroplast 2-maali                2,80€/L                      2 L                             5,60€
Tikkurila Kattomusta                         4,90€/L                      0,5L                           2,45€ 
Würth Rost- Stop-spray                   12,72€/prk                   3 prk                        38,16€
Würth maalispray, mattamusta        5,20€/prk                  3 prk                          15,60€
Tikkurila Otex-pohjamaali                   12€/L                     2dl                               2,40€
Natura-lakka, himmeä                        9,68€/L                     0,9L                            8,71€
Teknos Helo Aqua 20-lakka,             24,80€/L                     0,3L                            7,44€
Teknos Helo Aqua 80-lakka              24,80€/L                     0,3L                            7,44€
Teknos väripastat                               20,00€/L                     1,8dl                           3,60€
Rosco Supersaturated                        30,67€/L                     5 ml                            0,15€
Neu Silver-metallijauhe                     44,38€/prk                  20ml                           2,34€
Teknos Silora                                        6,64€/L                     2 dl                             1,32€
Fillite                                                      7,38€/kg                   100g                           0,73€
Kiilto Kestokol US-liima                      4,23€/kg                    2,5dl                          1,05€
Mirka hiekkapaperi 180                       0,73€/m                    40cm                         0,29€
Mirka hiekkapaperi 120                       0,73€/m                    60cm                        0, 43€
Uppokantaruuvi, 4x20mm                    0,10€/kpl                 132kpl                     13,20€
Niitti 14mm                                             3,95€/pkt                 4 riviä                        1,97€
Klaffipöydän jalat, alumiinia                 119€/pari                6 paria                        714€


Yhteensä: 948,01€


Loppusanat


Opinnäytetyötäni oli mukava tehdä. Siinä yhdistyi mielestäni monta erilaista tekniikkaa sekä mielenkiintoinen lopputulos, joka tuli selkeästi esille ja käyttöön näyttämöllä. Työssä oli mukavasti haasteita olematta samalla liian vaikea. Vaikka teinkin töitä pääsääntöisesti yksin, sain myös mielipiteitä ja opetusta kun sitä pyysin. Lavastussuunnittelijan ja esityksen ohjaajan kehut auttoivat jaksamaan muuten rankan jakson läpi, ja erityisesti ilahdutti tieto siitä, että näyttelijät olivat oikeasti luulleet valmistamiani pöytiä vanhoiksi metallipöydiksi, jotka eivät todellakaan kestäisi päällä seisomista ja istumista. Olin siis onnistunut luomaan pintakäsittelylläni halutunlaisen illuusion.

Vaikka lavastamon henkilökunnan mielestä työskentelin liian hitaasti, sain silti pöydät aikataulun puitteissa valmiiksi. Minulle tärkeintä oli kuitenkin se, että itse työn tilaaja, lavastussuunnittelija, oli tyytyväinen työni jälkeen. Opinnäytetyöni valmistus sujui omasta mielestäni mallikkaasti, ilman sen suurempia ongelmia.

Jos jotain voisin itse muuttaa, olisi se varmaan työskentelynopeuteni. Takerrun helposti korjailemaan yksityiskohtia vaikkei se välttämätöntä olisikaan. Pöytien pintojen kulumat olivat myöskin ehkä hieman liian samanlaisia keskenään.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen opinnäytetyöhöni. Vaikka nyt valmistun koulusta ammattiini, on ammattitaitoni kehittyminen vasta kaarensa alkupäässä.




Mea Misukka
















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti