torstai 21. marraskuuta 2013

Perspektiivi-fondimaalaus

Pakollisiin yksilösuorituksiin meillä kuuluu kahden fondimaalauksen (taustakankaan) maalaaminen. Itse päätin aloittaa fondista, jossa pitää maalata kaupunkimaisemaa ja saada perspektiivit mahd. oikein.

HUOM! Kaikki kuvat aukeavat klikatessa isommiksi!

Kun olin löytänyt netistä mieluisen kuvan, piirsin siitä useita versioita valopöydän avulla. Sitten harjoittelin sen värejä vesivärimaalaamisen avulla.

Kuva on laineilla, koska paperi ei ollut vesiväripaperia ja meni rypylle.

Kun olin harjoitellut itse kuvan piirtämistä, oli aika harjoitella fondimaalausta. Tätä varten kiinnitin 100x100cm-kokoisen kankaan kehikolleen ja pohjustin sen pohjamaalin ja liiman sekoituksella.

Koska fondit ovat yleensä todella isoja, ne maalataan vaakatasossa. Tätä varten siveltimissä ja pensseleissä on pitkät varret, ja maalaaminen tapahtuu seisten. Tämä ei ole kuitenkaan kovin helppoa, koska vipuvarrella pienikin liike muuttuu matkalla isoksi. Tämän vuoksi harjoittelemme ensin pienessä koossa ennen varsinaisen fondin maalaamista.

Kopioin kuvan ääriviivat kankaalle ruutujen avulla. Ne piirrettiin varren jatkona olevan taululiidun avulla. Uuden maalaustekniikan opettelu vei aikaa, enkä ollut jälkeen tyytyväinen, mutta onneksi kyseessä oli vasta harjoitustyö.

Harjoitusfondi 95 x 65cm.

Kun harjoitus oli valmis, oli aika rakentaa varsinaisen fondin runko. Sain käyttää vanhemman fondin valmista runkoa, joka oli 240x160cm. Tähän piti vielä ommella sopiva kangas. Koska käyttämämme kangas on vain 120cm leveätä, piti minun ommella kaksi palaa rikkakkain leveyden riittämiseksi. Se onneksi onnistuin ihan hyvin vaikken juurikaan osaa ommella, sillä kyseessä oli vain yksi suora, tosin pitkä, sauma.

Valmis kangas pingotettiin kehikkoon ja kiinnitettiin tiukasti niitellä. Tämänkin pohjusti maali-liima-sekoituksella. Kun pohja oli kuivunut, naulasin tasaisin välein naulat kehikon reunoille ja vedin niitä pitkin ristikon koko pohjan päälle. Tämä toimi ruudukkonani viivoja piirtäessä.

Fondin ääriviivat, narut vielä paikoillaan. 

Kun leikkasin narut poikki ja olin sekoittanut suurimman osan väreistä, aloin maalata. Aloitin suurimmista pinnoista, jotka koostuivat lähinnä erilaisista harmaansävyistä. Myös vahvat mustat maalasin jo heti alkuunsa.

Aluksi maalasin suurimman osan maalauksesta nopeasti, mutta yksityiskohdat veivät huomattavasti enemmän aikaa, samoin valojen ja varjojen säätäminen. Melko usein jouduin korjaaman värisävyjä ja lisäämään glasyyrikerroksia saadakseni haluami vivahteet. 

Päävärit paikoillaan.

Lopulta sain kuitenkin maalauksen tehtyä kutakuinkin hyvin. Aivan kohdallaan eivät taida kaikki perspektiivisuuntimat olla, mutta mallikuvani olikin todella pieni ja epätarkka, eikä silmä-käsi-koordinaationi ole mikään paras. Valmiiksi se tuli kuitenkin.

Tällä tavalla maalasin.

Valmis fondi.

Valojen kanssa leikkimistä.

Valojen kanssa säädetty yksityiskohta. Hyvä syvyysvaikutelma!

Vaikka opettajani löytänee tästä varmasti monta vikaa, kuten minäkin, on tämä silti mielestäni yksi parhaimpia töitäni pitkään aikaan. En ole kuitenkaan ikinä maalannut mitään näin isoa, enkä tällä tekniikalla. Siihen nähden olen työhön tyytyväinen. 

- Mea

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti