Tampereen Ylioppilasteatteri: Afrikan valloitus vol. 2

Ensi-ilta tuli ja meni! Upeasti kyllä meni kyllä esitys. Kaikki toimi kuten pitikin ja näytelmä näytti kaikin puolin hienolta.

Rykäisimme neljän hengen skenoporukalla näytelmän vähäisen lavastuksen ja sitäkin suuremman tarpeiston kasaan noin kolmessa viikossa. Ihmiset tulivat paikalle kun muilta menoiltaan pääsivät, osa yölläkin. Paljon oli tehtävää, mutta onneksi onnistuimme annetun ajan puitteissa. On oikeastaan ihan normi, että ensi-iltaa edeltävänä yönä osa porukasta oli vielä korjaamassa katsomoa ja viimeistelemässä tarpeiston muutamaa osaa.

Anyway, tässä vähän siitä, mitä tein aiemman postauksen lisäksi. Kuten aiemmin sanoin, tarpeistoa oli paljon. Pääasiassa vain auttelin monen osan tekemisessä, sillä työskentelimme niin eri aikoina, että ihmiset tekivät vähän kaikkea siltä osin kuin niitä pystyi jatkamaan.

Stanleyn kompassi

Stanley tarvitsi kompassin, joten minua pyydettiin tekemään se vanhasta hiusvahapurkista. Värimaailma edelleen sama harmaa, kompassin taulun tarvitsi vain olla maalattu eikä edes kovin tarkka.

 

Aluksi maalasin purkin harmaalla spray-tartuntapintamaalilla. Kun maali oli kuivunut, käytin pelkkää ykköspohjaa ja maalasin kannen taulun valkoiseksi.

 

Seuraavaksi  näpersin tauluun mustalla maalilla kompassintapaisen. Kovin hyvä siitä ei tullut mutta sai luvan kelvata. :p

 

 

Lopuksi kyllä spray-maalasin kompassiin lisää patinaa käyttäen kulta- ja hopea-sprayta ja lisäten niitä niinkin paljon, että kuivuttuaan maalipinta halkeili, mutta en näemmä muistanut ottaa niistä vaiheista edes kuvia. Höh.

Puulaatikoiden pintakäsittely

Jaana, joka oli myös näytelmän lavastaja, oli tehnyt kuusi puulaatikkoa näytelmää varten. Kolme laatikkoa oli täysin umpinaisia, toisessa kolmessa oli avattavat kannet. Puulaatikoiden materiaalin Jaana sai sahaamalla vanhoja kuormalavoja palasiksi. Pintakäsittelyn hän jätti minulle.

Aluksi sekoitin mustasta pastasta ja kolmospohjasta melko tummanharmaan pohjamaalin. Käytin sillä maalatessani paljon vettä, koska aitoa puuta käytettäessä puunsyyt kannatti jättää näkyviin eikä maalata laatikkoja liian peitetyiksi ja luonnottoman näköisiksi.Yritin saada laatikot näyttämään vanhoilta ja harmaantuneilta. Ensin maalasin avattavat laatikot.

Pohjamaalausta

Kun pohjamaali oli kuivunut, lisäsin laatikoihin tummalla maalilla, hapsottavaa pensseliä apuna käyttäen, tummempia kohti ja puunsyitä. Samoin tein myös pohjamaalia paljon vaaleammalla maalilla.

 

Maalatut ja maalamattomat laatikot vierekkäin

Keskeneräiset laatikot mukana harjoituksissa

Umpinaisista laatikoista maalasin hieman tummemmat kuin avattavista. Niidenkin pohjamaali koostui pastasta ja kolmospohjasta, ja maalausprosessi oli muutenkin sama.

Valmiita laatikoita kuivumassa

 Valmiit laatikot

Stanleyn kaukoputki, Edin torvi, muovihedelmät

Jaana oli ostanut Punanaamiosta Stanleylle muovisen lelukaukoputken. Se oli musta kullanvärisin "metalliosin" ja se piti maalata harmaaksi, kuten kaikki muukin. Aluksi ajattelimme, että mustat osat voi jättää sellaisiksi kuin ne ovat ja vain maalata kullanväriset osat hopeisiksi. Siksi teippasin mustat muoviosat piiloon ja spray-maalasin muut; ensin harmaalla tartuntapohjamaalilla, sitten hopea-spraylla.

Kaukoputki teipattuna

Samaan aikaan työstin kompassia ja muovihedelmiä. Hedelmät olivat sellaisia ihan tavallisia, melko aidonnäköisiä muovihedelmiä, jotka maalattiin myöskin kokonaan harmaiksi.

Kompassi ja hedelmät pohjamaalattuina, kaukoputki odottamassa vuoroaan

Sekä kaukoputki että hedelmät saivat hopea-sprayta pintaansa

Seuraavissa harjoituksissa kuitenkin huomasimme, että kaukoputken ulkonäkö erosi liikaa kaikesta muusta. Musta ja sileä pinta oli liian siisti verrattuna muuhun värimaailmaan ja esineiden tekstuuriin, joten kaukoputki päätettiin maalata kokonaan harmaaksi ja patinoida.

En kuitenkaan tajunnut enää viimeisellä viikolla oikein ottaa kuvia, joten ainoa nähtävä tuloksentapainen löytyy tästä kuvasta. Samassa on myös Edin torvi. Torvi oli alunperin kirkkaanpunainen, muovinen vuvuzela, joka sai ensin pintaansa harmaan tartuntapohjamaalin, sitten hopea-sprayn ja lopuksi vielä metallinhohtoa akryylimaalilla. Hedelmistäkään ei ole valmiista vaiheesta kuvaa, mutta eivät ne kyllä mitään sen erikoisempaa olekaan kuin harmaiksi maalattuja muovihedelmiä. :p

Kiväärien viimeistely

Puuseppä Oskari oli valmistanut puutavarasta ja huonekaluputkesta kaksi kiväärintapaista Frankille ja Edille. Jaana ja Teri olivat pohjamaalanneet kiväärien tunkit tummanharmaiksi, minä vain lisäsin tummalla ja vaaleanharmaalla samanlaisia kuvioita kuin puulatikkoihin.

 

 

 

 Jaana ja Teri vielä tekivät kivääreihin kantohihnat. Eipä näistä oikeastaan muuta kerrottavaa olekaan.

Kivääri mukana harjoituksissa. Kuva: Tero Kairento

Lisäksi autoin Teriä paperoimaan kanaverkosta tehtyjä koreja, mutta eipä niistäkään sen enempää kerrottavaa ole, koska en tosiaan tehnyt muuta kuin käyttänyt hieman paperimassaa. :D

Semmoista tällä kertaa. Tämä oli kyllä mukava projekti, johon minulla onneksi nyt oli aikaa. Seuraavasta projektista ei ole vielä tietoa, mutta ainakin sain taas vähän täytettä blogiini ja portfoliooni uuden, nimelläni varustetun käsiohjelman. Ainakin olen todistetusti edelleen aktiivinen, vaikka opiskelija en enää olekaan.

- Mea

Tampereen Ylioppilasteatterin Afrikan valloitus vol.1

Pääsin tänä syksynä Tampereen Ylioppilasteatterin ( http://tampereenylioppilasteatteri.net/ ) jäseneksi! Tehtäväni siellä on valmistaa lavasteita ja tarpeistoa.

21.11.2014 ensi-iltansa saa Aksu Piipon ohjaama Afrikan valloitus-näytelmä.

Olen mukana skenossa, ja nyt olemme parisen viikkoa urakoineet vähäisen lavastuksen ja runsaan tarpeiston kanssa. Tässä kerron vähän niistä, joita olen ollut itse tekemässä.

Pieni lavasteseinä

Koko näytelmä tullaan esittämään harmaan eri sävyissä niin lavastuksen kuin puvustuksenkin suhteen, ja varsinainen lavastus jää hyvin vähäiseksi. Seinille ripustettiin mustat kankaat, ja minä väkersin vanhasta lavasteseinän palasta uuden sermin muutamassa tunnissa.

 Pimeässä salissa oli vaikea kuvata... Taustakankaiden ripustusta.

 Onneksi vanhasta lavasteesta sai tuon pömpelin purettua pois ihan vain ruuvaamalla osat irti.

Kun olin saanut purettua tuon epämääräisen ulokkeen seinästä irti, oli aika tasata se. Koska TaYt:llä ei ole varsinaista pajaa eikä kunnon laitteita, otin sahan kauniiseen käteen ja aloin sahata seinää suoraksi keskellä näyttämöä.

 

Kun seinä oli tasattu, jäi sille korkeudeksi 197cm, mikä oli varsin riittävä. Seuraavaksi oli vuorossa tukien kiinnitys. Tuet olivat myöskin vanhat, joten niille riitti siistiminen ja kulmarautojen avulla seinään kiinnittäminen.

 

Tuet laitettiin sermin vasempaan reunaan ja keskelle, koska näyttelijät tulevat oikean reunan puolelta sen taakse piiloon. Näin he eivät heti ensi töikseen kompastuisi tukeen.

Seinä pystyssä

Sermiin ei tehty pintakäsittelyä, vaan se peitettiin samalla mustalla kankaalla kuin seinätkin. Kangas kiinnitettiin niitein suoraan sermiin. Tämä jälkeen sermi vietiin paikoilleen ja tuettiin vielä lavastepainoin, jotta se varmasti pysyisi pystyssä eikä heiluisi. Lavasteet olivat nyt kokonaisuudessaan valmiit. :D

Valmis sermi

Afrikan kartta

Toinen tekemäni työ oli iso, rullattava kartta, jonka piti esittää pelkästään Afrikan mannerta ja Madagaskaria eikä niitäkään kovin tarkasti. Näytelmä sijoittuu 1800-luvun siirtomaa-aikoihin, ja tuolloin eivät kartat olleet vielä yhtä tarkkoja kuin nykyään.

Kävimme ostamassa näytelmää varten harjanvarsia Löytötavaratalosta ja maaleja K-raudasta. Koska kaikki esineistö maalattaisiin eri harmaansävyin, neuvojeni mukaan ostimme 2,7 l Trend 7-ykköspohjaa, 2,7 l Trend 7-kolmospohjaa ja litran Avatint-sävytepastaa harmaanmustana. Lisäksi ostimme muutamia erilaisia mustia ja harmaita spray-maaleja.

Aloitin työn maalaamalla kaksi 140cm pitkää harjanvartta läpikuultavasti harmaiksi. 

Harjanvarret hiottuina

Harjanvarret pintakäsiteltyinä

Kun varret kuivuivat, leikkasin vanhasta lakanakankaasta 120cmx140cm palan ja pohjustin sen hieman vaaleammalla harmaalla kuin harjanvarret. Lakanaa pohjustaessani käytin myös eri paksuisia maaleja ja muuntelin niiden sävyjä.

Karttakangas maalauksessa

Kuivunut karttakangas

Seuraavaksi ompelin harjanvarret kankaan molempiin lyhyempiin sivuihin ja hahmottelin Afrikan mantereen lakanalle lyijykynälle. Tunnistettava muoto riitti, joten liian tarkasti karttaa ei tarvinnut mallintaa. Afrikan pohjamaalasin tummalla harmaalla ja vasempaan alakulmaan hahmottelin vanhan kompassin. Vanha purjelaiva taasen haluttiin oikeaan yläkulmaan. Oikeasti laivan kohdalla olisi Arabian niemimaa eikä merta.

Harjanvarret paikoilleen ommeltuina, Afrikka pohjamaalattuna ja kompassi hahmoteltuna

Kompassin hahmotelma lähempää

Kun pohjatyö oli tehty, käytin Trend 7-ykköspohjaa sellaisenaan ja maalasin sillä kompassin vaaleat osat ja Afikan aavikoituneet alueet. Metsäiset alueet jäivät alkuperäiseksi tummanharmaaksi.

Valkeus

Lopuksi sekoitin vielä oikein tumman harmaan kolmospohjasta ja pastasta ja maalasin sillä kartan ääriviivoja ja yksityiskohtia.

Kompassi

Aivan viimeiseksi maalasin oikean yläkulman laivan käyttäen samaa, valkoista ykköspohjaa ja tummanharmaata ääriviivamaalia kuin muuallakin kartassa. 

Valmis kartta

Kuivatusripustus

Tällaista tähän asti. Kirjoittelen lisää, kunhan olen saanut vielä tehtyä jotakin. Toivon mukaan saan ainakin kartasta vielä parempia kuvia! Jos saan, lisään ne tänne ja tietty portfolioon.

On kyllä erittäin mukavaa tehdä pitkästä aikaa työtä josta tykkää todella paljon! Harmi vaan, että harrastelijateatteri ei voi maksaa palkkaa... Mutta toivon, että tästä kertyy sitä kokemusta, jolla voin ehkä joskus saada työpaikan lavasterakentajana.

- Mea

Viimeinen työni lavasteella; hääkakun koriste

Minulla oli kouluni lopuksi pari viikkoa luppoaikaa, joten sain luvan tehdä tilaustyönä hääkakkua varten vanerisen koristeen. Koriste meni ystävieni hääkakkuun.

I had about two weeks of nothing before I graduated, so I was given a permission to make a cake decoration piece out of plywood. The decoration was for my friend's wedding cake.

Olin saanut pari referenssikuvaa, joiden pohjalta lähdin koristetta tekemään. Ystäväni halusi mustan siluetin, joten lähdin sahaamaan valittua muotoa 6,5mm koivuvanerista.

I had a few pictures for reference, and I used them to make a design for the piece. My friend wanted a black silhouette, so I started to saw the shape seen below from 6,5 mm birch plywood.

Referenssikuva

Aluksi piirsin kuvan vanerilevylle, ja aloin sitten sahata sitä irti käsin lehtisahalla sahaamalla.

At first I scethed the shape on plywood. Then I used a jigsaw to saw it out by hand.

Kuva vanerilla

Sahaaminen oli hidasta ja tuskallista. Onnistuin katkomaan pari terää ja muutenkin työ ei ollut mikään helpoin, käsikivuista puhumattakaan. Sain kuitenkin päämuodon lopulta sahattua. Keskellä olevat avoalueet sahasin niin, että porasin ensin alueille reiät, joista työnsin lehtisahan terän läpi ja kiinnitin uudestaan kehikkoon ja sahasin sitten pieni alue kerrallaan.

The sawing prosess was slow and painfull. I managed to break a few jigsaw blades and  it was quite difficult anyway, not to mention the pain in my hands. Eventually I managed to saw the main shape, though. The open areas in the middle where sawn by drilling a hole in them first. Then I pulled a jigsaw blade through the hole and fastened it back to the jigsaw. Like this I was able to saw little pieces away bit by bit.

Sahauksessa

Kun olin saanut kuvion sahattua, hioin sen kauttaaltaan pyöristäen reunat samalla. Maalasin koristeen mustalla maalilla ja lakkasin kiiltävällä Sauna Naturalla. Näin se pysyisi kuosissa ja olisi elintarviketurvallinen kakussa ollessaan.

After the main shape was done, I refined it with sandpaper. I painted the decorative piece with black paint and varnished with glossy lacquer (Sauna Natura). Like this the piece would stay nice and shiny and be food safe while sitting on the cake.

 Koriste maalattuna ja lakattuna

Juhlapäivänä koriste oli paikoillaan. ^___^'

On the wedding day the piece was on it's place!

Opinnäytetyö: La Bohémen klaffipöydät

 Kuva: Stefan Bremer

Mea Misukka

ARL11

Opinnäytetyö

Helmikuu 2014

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto

Artesaani, lavasterakentaminen

Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos

SASKY

Johdanto

” Pariisin talvi on kylmä, kattojen yllä loistaa kuu. Nuoria boheemeja lämmittää taide ja rakkaus,  ja katsojaa Puccinin sydämeen käyvä musiikki.
Mimìn kylmät kädet sytyttävät Rodolfossa tunteiden roihun, mutta onnen hetket kiitävät pian ohi ja Mimìn kädet kylmenevät lopullisesti. Nuoret taiteilijat kietoo syleilyynsä Puccinin hehkuvin musiikki. La Bohème on yksi rakastetuimpia oopperoita, ja nyt se saa uuden tulkinnan Katariina Lahden ohjauksessa.”

  Lainaus & kuva: http://www.ooppera.fi/ohjelmisto/la_boheme/1933

Kun aloitin työharjoitteluni Kansallisoopperassa13.01.2014, tiesin pyrkiväni tekemään opinnäytetyön jo harjoitteluni ohessa. Olimme keskustelleet tästä etukäteen lavastamon johtajan Tapio Säkkisen kanssa, joka sanoi, että sopivan työn löytyessä tehtävä onnistuu kyllä. Oltuani Oopperalla kaksi viikkoa, opinnäytetyöksi sopiva työ viimein löytyi. Lavastussuunnittelija Mark Väisänen toivoi minun valmistavan kuusi kappaletta klaffipöytiä Puccinin La Bohéme-oopperaa varten.

Suunnittelu

Oopperalla oli jo valmiiksi metallisia, kuluneita ja hieman ruosteisia tuoleja, jotka oli maalattu kolmella värillä; punaisella, vihreällä ja turkoosilla. Minun piti valmistaa näihin tuoleihin sopivat pöydät. Neljä pöytää olisivat kokoa 680x720x18mm ja kaksi 680x1200x18mm. Niiden kulmissa piti olla pyöristykset, ja pöytien reunoissa tuli olla koko matkalta 6x40mm leveät reunukset jotka myötäilisivät pöytien muotoja. Pöytiin tulevat alle taittuvat jalat oli jo ostettu valmiina, mutta itse pöytälevyjen valmistaminen koivuvanerista sekä koko pöytien pintakäsittely oli minun vastuullani. Haasteen työhön toi se, että myös vaneristen pöytälevyjen piti näyttää vanhalta ja ruostuneelta, maalatulta metallilta. Piirustuksia työtä varten en saanut lainkaan, vaan pelkät mitat ja muodot suullisesti kuvailtuna. Kirjoitin saamani   tiedot ylös, ja aloin hahmotella pöytälevyjä ensin piirtäen, sitten Google SketchUp-ohjelmaa apunani käyttäen. Näin sain pöytälevyistä myös 3D-mallinnoksen.

 3D-mallinnos pöytälevystä

Metallijalat

 Tehdasvalmisteiset klaffijalat alkuperäispakkauksessaan

Aloitin työn käsittelemällä valmiita metallijalkoja. Niiden maalipintaan ei meinannut tarttua mikään, joten aluksi koetin saada pinnan hieman rikki ihan vain asetonilla pyyhkimällä. Ohjeistettuna maalasin yhden jalan, kokeeksi, Otex-pohjamaalilla. Raaputtaessa se ei kuitenkaan pysynyt tarpeeksi hyvin, joten neuvon kysymisen jälkeen päädyin hiomaan jalkojen maalipinnan rikki käsin ja vaihtamaan maalia. Tämän jälkeen maalasin jalat punaisella ja mustalla Würthin metallille tarkoitetulla pohjamaali-spraylla. Saman tein kääntömekanismiosille.

 Minä pyyhkimässä metallijalkoja asetonilla

 Pohjamaalattu metallijalka

 Pohjamaalatut taittomekanismiosat

Metallijalkojen, joita oli 12 kpl, ja niiden taittomekanismiosien maalaamiseen meni pari päivää sekä yhteensä kuusi purkkia spray-maalia, kolme kumpaakin väriä. Ensin maalasin jalat kauttaaltaan punaisella ruosteenestomaalilla, jota sitten osittain peitin mattamustalla metallille tarkoitetulla spray-maalilla. Tämä toimi kiinnityspohjana tavallisille maaleille, peitti liian kirkkaan ja kiiltävän alumiinin alkuperäispinnan ja pohjusti alustavasti jalkojen lopullista ulkonäköä. Maalauksen jälkeen jalat saivat kuivua rauhassa kauttaaltaan.

Puuntyöstö

Kun metallijalkojen pohjustus oli tehty, siirryin puuntyöstöön. Aloitin pöytien valmistuksen sahaamalla pöytälevyjen aihiot määrämittaansa, eli sahasin kaksi 680x1200mm-kokoista ja neljä 680x720mm-kokoista levyä. Materiaali oli 18 mm koivuvaneria. Palojen valmistuttua pyöristin niiden reunat. Piirsin harpin avulla ympyrät levyjen kulmiin ja sahasin sopivat palat pois pistosahalla. Sen jälkeen hioin pyöristykset karkeasti hiomapaperilla.

  18 mm koivuvaneria sirkkelillä

  Pyöristetyt kulmat

Seuraavana vuorossa oli reunapalojen valmistus. Reunojen piti olla 6 mm korkeat, joten luonnollisesti otin materiaaliksi 6 mm paksun koivuvanerin. Aluksi piirsin puolikkaita reunapaloja, mutta niiden sovittaminen pöytiin osoittautui hieman liian vaikeaksi. Tein sitten pelkkiä päätypaloja, jotka sahasin muutaman millin yli malliviivojen, jotta sovitusvaraa oli enemmän. Löydettyäni hyvän mallin piirsin niitä vanerilevylle niin paljon kuin sain mahtumaan ja sahasin irti käyttäen sekä vanne- että pistosahaa. Palat hioin käsin hiekkapaperilla. Sovittaessani paloja pöytälevyihin, piirsin pöytiin merkit 40 mm päähän pöytälevyjen reunoista ja asetin lisäreunukset niiden mukaan. Kun reunus sopi hyvin, kiinnitin sen puuliimalla ja 14 mm niiteillä. Näin tein reunat levyjen päihin, ja sahasin sitten jokaiseen sopivat, yksilölliset keskipalat. 

 

Sovitettu reunuksen päätypala

 Reunuksien sarjatuotantoa

 Reunojen keskipalojen sovitusta

Kaikkien palojen sisäreunat olin pyöristänyt jo etukäteen hiomalla, mutta ulkoreunan sovitin pöytälevyihin jyrsimällä ne käsijyrsimellä, 5 mm laakeriohjatulla terällä, tasan, ja pyöristämällä sitten pyöristysterällä sekä käsin hiomalla.

 Minä jyrsimässä reunoja käsijyrsimellä

 Puuvalmiit pöytälevyt

Pohjustus

Kun viiden päivän työskentelyn jälkeen pöytälevyt olivat puuvalmiit, kannoin ne maalaamon puolelle ja tasoitin niitinjäljet ja muut pienet epätasaisuudet Teknoksen Siloralla. Silotteen kuivuttua hioin kaikki pöydät läpi ja asetin ne pukeille maalausta odottamaan. 

 

Pöytälevyt kitattavana

Nyt oli aika testailla erilaisia maaleja ja pintojen tekemistä. Pyrkimyksenäni oli saada aikaiseksi mahdollisimman samannäköinen pinta kuin valmiissa metallituoleissa oli, joten käytin tuoleja malleinani. Harjoittelin vanerin jämäpaloilla, joita sain ottaa vapaasti puupuolelta. Aluksi maalasin palat kattomustalla ja töpötin sitten niille erilaisia, rusehtavia harmaita ja hopeisia maaleja saadakseni aikaan hieman ruostuneen ja tummuneen metallia muistuttavan pinnan. Tämä onnistui kolmannella yrittämällä hyvin, joten lisäsin levylle vielä kirkasta maalia matkimaan lohkeilevaa maalipintaa. Metallimaalin tein sekoittamalla Neu Silver-hopeajauhetta Natura-lakkaan, ruosteet Siroplast 2-maalilla, väripastoilla ja Fillite-jauheella sekä pintamaalit Siroplastilla, väripastalla ja Roscolla.

Maalausharjoitelmia

Lavastussuunnittelija oli jo nyt jatkuvasti ollut tyytyväinen työni jälkeen, ja hyväksyi myös ensimmäisen hänelle näyttämäni pintakäsittelymallin. Näin pääsin hyvinkin nopeasti jatkamaan töitä, ja aloitin pöytälevyjen pohjustuksen. Pohjamaalaukseen käytin kattomustaa maalia, jota levitin sekä telan että siveltimen avulla pöytälevyihin kauttaaltaan. Kun levyt oli pohjustettu ja ne olivat kuivuneet, oli aika kiinnittää jalat. Jalkojen mukana tulleita ohjeita seuraten sain kiinnitettyä jalat ja niiden taittomekanismiosat paikoilleen suhteellisen vaivattomasti ja mekanismit myös toimivat hyvin. Klaffijalat oli alun perin tarkoitettu paljon pidemmille pöydille kuin mitä olin tehnyt, joten niitä ei voinut laittaa suoraan linjaan. Laitoin ne siis lomittain, mutta ristimitoiltaan samoin. Jalat ja niiden kääntömekanismit kiinnitin pöytälevyihin 4,0x20mm yleisruuveilla.

 Jalkojen asentamista

 Tukevasti omilla jaloillaan seisova pöytä

Minulle oli jo aiemmin kerrottu, että pöytien jalat olisivat vähän haluttua pidemmät, ja ne lyhennettäisiin jossain vaiheessa. Sain viimein tiedon halutusta pöydänkorkeudesta, joka oli 68cm, kun olin jo ehtinyt koeasentaa jalat pöydistä kolmeen. Tein siis vielä tarvittavat mittaukset ja laskelmat, irrotin jalat ja sahasin niistä metallivannesahalla 60 mm pois. Poistin myös jalkojen päissä olleet kumitatit, viilasin sahatuista reunoista terävät kohdat pois metalliviilalla ja siirsin kumitatit uusiin päihin. Lyhennetyt jalat kiinnitin takaisin pöytiin.

 Metallijalka vannesahalla

 Pintakäsittely

Kymmenentenä päivänä aloitin pöytien maalauksen. Koska pöytiä piti olla kaksi kutakin väriä, päätin tehdä ne väri kerrallaan. Aloitin maalaamisen toisesta isosta pöydästä, ja maalasin hopeamaalilla ensin pöydän kulmia ja muita sellaisia kohtia, jotka olisivat eniten kuluneet. Sen jälkeen lisäsin hopealla maalattuihin kohtiin ruostemaalia. Tämän tein myös klaffijaloille. Kun aiemmat maalit olivat kuivuneet, maalasin pöytää ensin vihreällä pintamaalilla. Mallituolini, joka oli turkoosi, oli aiemmin maalattu vihreällä ja myöhemmin peitetty turkoosilla maalilla, joten vihreä maali näkyi kuluneissa kohdissa. Turkoosia pintamaalia lisäsin paljon enemmän. Jätin kuitenkin aiemmin maalatut kohdat peittämättä, koska ne olivat olevinaan alueita, joilta maali on kulunut ja lohkeillut pois. 

  Keskeneräinen pöytä ja mallituoli

Ensimmäisen maalikerroksen jälkeen pöytä ei vielä näyttänyt siltä, miltä sen halusin näyttävän, joten paksunsin maalattujen alueiden reunoja sekä lisäsin hopeaa ja ruostetta lisää. Laimensin ruostemaaleja erillisessä astiassa vedellä, ja roiskin sitä siveltimen avulla liaksi pitkin pöydän pintaa. Kokeilin myös raaputtaa turkoosia pintaa pois puukon ja teräsharjan avulla saadakseni lisää kulumia aikaan. Sekoitin vielä kolmannenkin ruostesävymaalin, ja lisäsin sitä pöytäpinnalle.

 Ensimmäinen ruostekokeilu ei ollut kovin vakuuttava

Ensimmäisen pöydän kanssa minulla meni eniten aikaa, koska kaikki oli vielä puhtaasti kokeilemista. En myöskään uskaltanut kokeilla tarpeeksi rajuja vetoja, jotta työtahti olisi ollut hyvä, ja pintaa piti käsitellä monesta kohtaa aina uudestaan. Sain pöydän kuitenkin lopulta maalattua lavastussuunnittelijan hyväksymällä tavalla, kun olin lisännyt metallinhohdetta, ruostetta ja likaa enemmän. Näin ollen sain luvan viimeistellä pöydän lakkaamalla, jotta se kiiltäisi metallimaisemmin. 

Ohjeistettuna sekoitin ensin himmeää Natura-lakkaa ja aavistuksen keltaista pastaa, jota sivelin pöytään kauttaaltaan saadakseni pinnan näyttämään vielä hivenen likaisemmalta. Sen jälkeen sekoitin vielä kirkkaan, puolikiiltävän päällyslakan Teknoksen Helo Aqua 20- ja 80-lakoista.
Lakkaaminen toi maalien erot paljon paremmin esiin, joten pöytä alkoi näyttää heti paremmalta. Tummat sävyt syvenivät ja kiiltävämpi pinta sai kirkkaat värit näyttämään vahvemmilta.

  Pinta lakattuna

Kun olin saanut ensimmäisen pöydän tehtyä, loput valmistuivat nopeampaan tahtiin. Pöydän nro 2, joka oli pieni turkoosi pöytä, sain pintakäsiteltyä valmiiksi yhden työpäivän aikana kokonaan. Sen maalaamisessa käytin samoja tekniikoita kuin ensimmäisessäkin, mutta uskalsin jo käyttää maaleja rohkeammin. Raaputin kulumia ja naarmuja enemmän kuin ensimmäiseen kappaleeseen. Käytin teräsharjaa myös jalkojen pintakäsittelyssä aiempaa huomattavasti voimakkaammin, ja sain aikaan syviä ja suuria naarmuja.

 Pöytä nro 1.

 Pöytä nro 2.

Seuraavaksi vuorossa olivat vihreät pöydät, joista toinen oli iso ja toinen pieni. Vihreissä tuoleissa ei ollut vanhaa maalia alla, joten kolmanteen ja neljänteen pöytään tuli vain yhtä pintamaalia.

Tehtyäni metallimaaliosiot, reunustin ne vihreällä maalilla. Töpötin pienelle alueelle useamman kerroksen, jotta sain pienen korkeuseron eri maalien välille.

 Aloitettu pintakäsittely

Loput vihreästä pintamaalista lisäsin ensin isot alueet telalla maalaten ja sitten siveltimellä viimeistellen. Moniin kohtiin tein useampaa kerrosta saadakseni paksumpia ja ohuempia kohtia ja lisää raaputusvaraa.

 Maalauksessa

Kun vihreä kerros oli valmis, lisäsin paljon erilaisia ruosteita ja likaa. Vedellä jatketun maalin roiskiminen pensselillä osoittautui hyväksi ja nopeaksi tavaksi liata pöytiä joka puolelta. Pohjien pintakäsittelyyn ei tarvinnut hirveästi panostaa, koska ne näkyisivät näyttämöllä vain hetkellisesti silloin, kun pöytiä kannettaisiin, joten roiskin pohjiin vain eri maaleja sekaisin.

 Ennen viimeistelyä harjasin pöytään naarmuja teräsharjalla ja raaputin pintaa puukolla saadakseni selkeämpiä kulumia. Koska kyseessä olivat ravintolapöydät, otin pienen vapauden raaputtaa niihin myös pieniä tekstinpätkiä, kuten ”C’est la Vie” - tapahtuuhan La Bohéme Pariisissa. Nämä eivät kuitenkaan näkyisi kuin näyttelijöille. 

C'est la Vie

 Valmis vihreä pöytä

 Valmiita pöytiä jalat alle taitettuna

Viimeisiksi jäivät kaksi pientä punaista pöytää. Näitä varten sekoitin sekä kirkkaan keltaisen että punaisen maalin, sillä mallituoleissa vanha, keltainen pintamaali näkyi todella monesta kohtaa. Vaikka muut värit onnistuivat käyttäen vain Siroplast 2-maalipohjaa ja Teknoksen väripastoja, punainen tarvitsi sekaansa vielä punaista Roscoa, jossa pigmenttiä on huomattavasti tavallista väripastaa enemmän. Ilman Roscoa punainen oli enemmän vaaleanpunainen kuin punainen.

Tekniikka oli metallimaalin ja ruosteen osalta sama kuin aiemminkin, mutta tällä kertaa ”vanhaa maalia”, tässä tapauksessa keltaista, tuli runsaammin kuin toisiin pöytiin. Punaisia pöytiä raaputin muita enemmän, koska pohjamaalia oli niin paljon. Sain siis aikaiseksi hienoja naarmuja, joista keltainen väri paistoi läpi. Raaputtaminen toimi hyvin varsinkin metallijaloissa, joihin maali ei ottanut yhtä hyvin kiinni kuin vaneriin.

 Punainen pöytä kesken maalauksen

 Lähikuvaa pöydänjalasta

Omasta mielestäni punaiset pöydät olivat aiempiin väreihin verrattuina hassun näköisiä, mutta yritin silti tehdä niistä mahdollisimman hyvin tuoleihin sopivat. Näihinkin pöytiin tuli ruostetta ja likaa runsaasti, ellei jopa enemmän kuin muihin.

 Ruostetta

Aivan viimeisenä lakkasin pöydät puolikiiltävällä lakalla. Punaisiin pöytiin laitoin lakkaa itse asiassa kaksi kerrosta, jotta ne kiiltäisivät samalla tavalla kuin vihreät ja turkoosit. Mark kantoi loputkin pöydät harjoituksiin niiden kuivuttua, ja näin ollen minun työni oli tehty.

 Minä lakkaamassa punaista pikkupöytää

 Punainen pöytä ja tuolit

Näyttämökuvia

Tässä vielä lisäkuvia pöydistä näyttämöllä ja käytössä.

 Pöydät sivunäyttämöllä odottamassa harjoitusten alkua

 Kuva: Stefan Bremer

 Kuva: Stefan Bremer "Santé!" "Salute!"

 Kuva: Stefan Bremer 

Pöydät ovat todistetusti tarpeeksi kestäviä

Kustannuslaskelma

Materiaali                                  Hinta                Menekki               Yht.                   

Koivuvaneri 18 mm                          48,64€/kpl                   2kpl                          97,28€

Koivuvaneri 6,5 mm                         22,16€/kpl                   1kpl                          22,16€

Asetoni                                                 8,48€/L                      2 dl                             1,69€

Tikkurila Siroplast 2-maali                2,80€/L                      2 L                             5,60€

Tikkurila Kattomusta                         4,90€/L                      0,5L                           2,45€ 

Würth Rost- Stop-spray                   12,72€/prk                   3 prk                        38,16€

Würth maalispray, mattamusta        5,20€/prk                  3 prk                          15,60€

Tikkurila Otex-pohjamaali                   12€/L                     2dl                               2,40€

Natura-lakka, himmeä                        9,68€/L                     0,9L                            8,71€

Teknos Helo Aqua 20-lakka,             24,80€/L                     0,3L                            7,44€

Teknos Helo Aqua 80-lakka              24,80€/L                     0,3L                            7,44€

Teknos väripastat                               20,00€/L                     1,8dl                           3,60€

Rosco Supersaturated                        30,67€/L                     5 ml                            0,15€

Neu Silver-metallijauhe                     44,38€/prk                  20ml                           2,34€

Teknos Silora                                        6,64€/L                     2 dl                             1,32€

Fillite                                                      7,38€/kg                   100g                           0,73€

Kiilto Kestokol US-liima                      4,23€/kg                    2,5dl                          1,05€

Mirka hiekkapaperi 180                       0,73€/m                    40cm                         0,29€

Mirka hiekkapaperi 120                       0,73€/m                    60cm                        0, 43€

Uppokantaruuvi, 4x20mm                    0,10€/kpl                 132kpl                     13,20€

Niitti 14mm                                             3,95€/pkt                 4 riviä                        1,97€

Klaffipöydän jalat, alumiinia                 119€/pari                6 paria                        714€

Yhteensä: 948,01€

Loppusanat

Opinnäytetyötäni oli mukava tehdä. Siinä yhdistyi mielestäni monta erilaista tekniikkaa sekä mielenkiintoinen lopputulos, joka tuli selkeästi esille ja käyttöön näyttämöllä. Työssä oli mukavasti haasteita olematta samalla liian vaikea. Vaikka teinkin töitä pääsääntöisesti yksin, sain myös mielipiteitä ja opetusta kun sitä pyysin. Lavastussuunnittelijan ja esityksen ohjaajan kehut auttoivat jaksamaan muuten rankan jakson läpi, ja erityisesti ilahdutti tieto siitä, että näyttelijät olivat oikeasti luulleet valmistamiani pöytiä vanhoiksi metallipöydiksi, jotka eivät todellakaan kestäisi päällä seisomista ja istumista. Olin siis onnistunut luomaan pintakäsittelylläni halutunlaisen illuusion.

Vaikka lavastamon henkilökunnan mielestä työskentelin liian hitaasti, sain silti pöydät aikataulun puitteissa valmiiksi. Minulle tärkeintä oli kuitenkin se, että itse työn tilaaja, lavastussuunnittelija, oli tyytyväinen työni jälkeen. Opinnäytetyöni valmistus sujui omasta mielestäni mallikkaasti, ilman sen suurempia ongelmia.

Jos jotain voisin itse muuttaa, olisi se varmaan työskentelynopeuteni. Takerrun helposti korjailemaan yksityiskohtia vaikkei se välttämätöntä olisikaan. Pöytien pintojen kulumat olivat myöskin ehkä hieman liian samanlaisia keskenään.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen opinnäytetyöhöni. Vaikka nyt valmistun koulusta ammattiini, on ammattitaitoni kehittyminen vasta kaarensa alkupäässä.

Mea Misukka