Perspektiivi-fondimaalaus

Pakollisiin yksilösuorituksiin meillä kuuluu kahden fondimaalauksen (taustakankaan) maalaaminen. Itse päätin aloittaa fondista, jossa pitää maalata kaupunkimaisemaa ja saada perspektiivit mahd. oikein.

HUOM! Kaikki kuvat aukeavat klikatessa isommiksi!

Kun olin löytänyt netistä mieluisen kuvan, piirsin siitä useita versioita valopöydän avulla. Sitten harjoittelin sen värejä vesivärimaalaamisen avulla.

Kuva on laineilla, koska paperi ei ollut vesiväripaperia ja meni rypylle.

Kun olin harjoitellut itse kuvan piirtämistä, oli aika harjoitella fondimaalausta. Tätä varten kiinnitin 100x100cm-kokoisen kankaan kehikolleen ja pohjustin sen pohjamaalin ja liiman sekoituksella.

Koska fondit ovat yleensä todella isoja, ne maalataan vaakatasossa. Tätä varten siveltimissä ja pensseleissä on pitkät varret, ja maalaaminen tapahtuu seisten. Tämä ei ole kuitenkaan kovin helppoa, koska vipuvarrella pienikin liike muuttuu matkalla isoksi. Tämän vuoksi harjoittelemme ensin pienessä koossa ennen varsinaisen fondin maalaamista.

Kopioin kuvan ääriviivat kankaalle ruutujen avulla. Ne piirrettiin varren jatkona olevan taululiidun avulla. Uuden maalaustekniikan opettelu vei aikaa, enkä ollut jälkeen tyytyväinen, mutta onneksi kyseessä oli vasta harjoitustyö.

Harjoitusfondi 95 x 65cm.

Kun harjoitus oli valmis, oli aika rakentaa varsinaisen fondin runko. Sain käyttää vanhemman fondin valmista runkoa, joka oli 240x160cm. Tähän piti vielä ommella sopiva kangas. Koska käyttämämme kangas on vain 120cm leveätä, piti minun ommella kaksi palaa rikkakkain leveyden riittämiseksi. Se onneksi onnistuin ihan hyvin vaikken juurikaan osaa ommella, sillä kyseessä oli vain yksi suora, tosin pitkä, sauma.

Valmis kangas pingotettiin kehikkoon ja kiinnitettiin tiukasti niitellä. Tämänkin pohjusti maali-liima-sekoituksella. Kun pohja oli kuivunut, naulasin tasaisin välein naulat kehikon reunoille ja vedin niitä pitkin ristikon koko pohjan päälle. Tämä toimi ruudukkonani viivoja piirtäessä.

Fondin ääriviivat, narut vielä paikoillaan. 

Kun leikkasin narut poikki ja olin sekoittanut suurimman osan väreistä, aloin maalata. Aloitin suurimmista pinnoista, jotka koostuivat lähinnä erilaisista harmaansävyistä. Myös vahvat mustat maalasin jo heti alkuunsa.

Aluksi maalasin suurimman osan maalauksesta nopeasti, mutta yksityiskohdat veivät huomattavasti enemmän aikaa, samoin valojen ja varjojen säätäminen. Melko usein jouduin korjaaman värisävyjä ja lisäämään glasyyrikerroksia saadakseni haluami vivahteet. 

Päävärit paikoillaan.

Lopulta sain kuitenkin maalauksen tehtyä kutakuinkin hyvin. Aivan kohdallaan eivät taida kaikki perspektiivisuuntimat olla, mutta mallikuvani olikin todella pieni ja epätarkka, eikä silmä-käsi-koordinaationi ole mikään paras. Valmiiksi se tuli kuitenkin.

Tällä tavalla maalasin.

Valmis fondi.

Valojen kanssa leikkimistä.

Valojen kanssa säädetty yksityiskohta. Hyvä syvyysvaikutelma!

Vaikka opettajani löytänee tästä varmasti monta vikaa, kuten minäkin, on tämä silti mielestäni yksi parhaimpia töitäni pitkään aikaan. En ole kuitenkaan ikinä maalannut mitään näin isoa, enkä tällä tekniikalla. Siihen nähden olen työhön tyytyväinen. 

- Mea

Työharjoittelu Lahden kaupunginteatterissa II, osa II.

No niin. Nyt, valitettavasti, toinen harjoittelujaksoni on loppunut. Teatterilla oli niin mukavaa, että suorastaan harmittaa palata kouluun. Toisaalta, pääsenpähän jatkamaan fondimaalausta.

Toisena kahtena viikkona kokosimme lisää styroksipylväitä. Näitä nousi yhteensä 12 kpl.

Nostoa vaille valmiina.

Pylväät päällystettiin maalarin toimesta kauttaaltaan laastilla.

Valmis pylväs.

Valmiit pylväät näytöksessä.

Toinen työni oli hioa ja maalata 18 tuolia ja kaksi pöytää Kun tyttö on hyvä-näytelmää varten. Aluksi niistä siis piti hioa vanhan maalin pinta rikki, ja maalata sitten mattamustalla pohjamaalilla. Päälle tuli kiiltävä kalustemaali.

Hiottu tuoli.

Pohjamaalattu ja valmis tuoli vierekkäin.

Pöydät.

Lisähommana ehdin vielä putsata varastosta tuodut, ikivanhat uimahallista saadut pukukopit, ennen kuin metallimiehet jatkoivat niiden kimpussa.

Näin meni Lahdessa tällä kertaa, lähinnä erilaisia hanttihommia tehden. Mukavaa oli kuitenkin, ja ei siellä olisi tällä hetkellä ollutkaan mitään sellaista työtä, mitä näin lyhyessä ajassa olisin saanut yksin tehtyä.

- Mea

Työharjoittelu II, Lahden kaupunginteatteri, osa I

Nyt on toisen työharjoitteluni aika. Olen tällä hetkellä taas Lahden kaupunginteatterissa, mutta vain neljän viikon ajan. Työharjoitteluni kolmannesta osiosta kirjoittelen sitten, kun se on ajankohtaista.

Anyway, koska aikani on tällä kertaa melko lyhyt, en tee mitään itsenäistä. Olenkin nyt tässä kahden viikon aikana lähinnä ollut yleisenä hanslankarina ja autellut siellä sun täällä. Jäljellä on vielä toiset kaksi viikkoa.

Aivan harjoitteluni aluksi pohjamaalasin pintakäsittelijän ja toisen harjoittelijan kanssa reilut 300 m2 taustakangasta mustasta valkoiseksi. Työ kesti kolmeltakin ihmiseltä pari päivää, ja käsien rakkotilanne oli sen mukainen työhanskoista huolimatta.

Teippaukset feat. taukohuoneen Me naiset-lehti

Pirusti kangasta. Ja tämä on vain yksi osio kolmesta. Ja koska valokuvasta ei tuota koko oikeastaan hahmota, niin tuo huoneen korkeus on about 10 m. Nih.

Valmis taustakangas näyttämöllä.

Olemme myös koonneet isoja pylväitä styroksista. Niilläkin on korkeutta jokin 8 m. Olemme liimanneet valmiita, lattian eristykseen tarkoitettuja styroksilevyjä jonoon uretaanin avulla, ja lopulta kasaan pylväiksi.

Näin.

Muita pikkuhommia oli mm. "ladonkulman" rakentaminen ja pintakäsittely, sekä linnunpöntön maalaaminen. Kaikkea pientä siis lähinnä. Erääseen näytelmään tuli kalaverkon leikkelyn lisäksi tehtyä ripustuskoukkuja.

Lisää kirjoittelen sitten kun on jotain kirjoitettavaa.

- Mea

Sirkus

Lastenkulttuurikeskus Rulla (Tampere) tilasi kiertävän sirkuksen itselleen, ja mehän sen tietysti rakensimme. Tämä isohko tilaus oli samassa erään luokkalaiseni opinnäytetyö.

Minä sain tehtäväkseni tehdä aasinhäntä-pelistä pelle-version. Päätimme, että magneetti on paljon turvallisempi lasten käsissä kuin terävät neulat, joten kävin tilaamassa hitsaus ja levytys-osastolta 800x600x2,5mm-kokoisen peltilevyn. Sen pinnoitin ruosteensuojamaalilla, joka tarttuu metalliin hyvin. Sen päälle taas pystyi maalaamaan muillakin maaleilla.

Itse pellen maalasin tavanomaisilla sisämaaleilla ja pastoilla sävyttäen. Päälle tuli kolme kerrosta natura-lakkaa. Pellelle hain kaksi valmista vaahtomuovinenää Punanaamiosta, ja pienen muokkauksen jälkeen kiinnitin niihin magneetit kuumaliimaa apuna käyttäen. Näin pellellä on suoraan varanenäkin mukana.

 

Wohoo

 

 

Toinen työni oli tehdä seitsemän maalausta sirkuseläimistä. Ne tulivat yhden sirkusvaunun kylkeen kurkistusluukkujen alle.

 

 

 

 

Leikkasin sopivan kokoiset ja muotoiset palat konepahvista. Sitten hahmottelin eläimet kevyesti lyijykynällä (etsittyäni  ja tulostettuani ensin hyvät mallikuvat) ja sitten maalasin ne tavallisilla, vesivärimäisillä peiteväreillä.

Olen hyvin tyytyväinen näihin, koska en yleensä ikinä piirrä tai maalaa eläimiä. Nämä siis ovat harvinaisen hyviä eläimiä minulta. :D

Valmiit kuvat suojasin kontaktimuovilla, koska ihmiset (varsinkin lapset) kuitenkin koskevat niihin sormillaan. Kontaktimuovi suojaa niiltä kaikelta mahdolliselta, mitä lapsista vain voi irti saada.

Lopuksi kuvat asennettiin sirkusvaunuun luukkujen alle. Eiköhän lapsilla ole ihan kivaa availla luukkuja, ja löytää niiden takaa erilaisia eläimiä. "Kato äiti! Kaahu ajaa pyölällä!"

- Mea

 



Rahi

Puutyötunneilla (tjsp) piti tehdä rahi alusta alkaen itse. Kivvoo, saisi tehdä itselleen huonekalun! Päätin sitten tehdä rahista 45x45x45cm-kokoisen, koska halusin sen toimivan enemmänkin lisäistuimena kuin jalkarahina. Kuvia ei tekovaiheesta ole, mutta sahasin vanerista sopivat palat, ja ne kasattiin neliölaatikoksi ruuvien ja liiman avulla. Tässä vaiheessa keksin haluavani rahille jalat, joten ei kun jämäpuuta etsimään. Sopivaa löytyikin, ja siitä sitten tuli höylän, hiomakoneen ja pyöräsahan kautta rahille jalat. Tässä vaiheessa rahi nousi 5 cm korkeammaksi.

Kun jalat oli liimattu paikoilleen, sahasin vielä rahille kannen ja kiinnitin sen. Tämän jälkeen mittasin ja leikkasin vaahtomuovista sopivan palan istuimen pehmikkeeksi, muotoilin sen ja liimasin kontaktiliimalla kiinni. Sitten koko rahi peitettiin ohuehkoon vanuverhoon.

Työn seuraava vaihe oli laittaa aluskangas, joka oli ihan tavallista, valkoista aluskangasta. Se pingotettiin ja muotoiltiin oikeaan muotoon suoraan rahin päälle nuppineulojen avulla, nostettiin huppuna ylös, ommeltiin saumat ompelukoneella ja käännettiin huppu ympäri. Tämä huppu sitten ängettiin rahin päälle, ja hyvinhän se istui. Reunat vielä niittipyssyllä kiinni ja a vot.

Seuraava vaihe vähän venyi, koska mietin, käytänkö koulun tavallista mustaa verhoilukangasta, vai ostanko itse oman palani. Tässä vaiheessa petsasin rahin jalat, sillä siinä oli vasta aluskangas, joka jää peittoon. Rahanpuutteen takia päädyin sitten koulun kankaaseen, koska haluamani kangas olisi maksanu 35€/m!

Itse päällystysvaihe oli vähän hankalampi, sillä sain hupun ommeltua sopivaan kokoon vasta kolmannella yrityskerralla. Ompelu kuitenkin loppujen lopuksi onnistui, ja sitten vein kotiin vhän turhan korkean, mutta muuten hienon, rahini. :p

Olisi kannattanut tehdä matalampi, mutta silloin alkuvaiheessa en ollut ajatellut jalkoja ollenkaan, enkä sitä, miten paljon jalat ja istuinpehmike nostaisivat rahia korkeammalle. No, anyways, sain tästä kakkosen kuitenkin arvosanaksi.

Lukuvuoden aloittelua

Taashan se on syyslukukausi lähtenyt hitaasti junnaten käyntiin. Aina vain väsyttää ja kiukuttaa, mutta ehkä se tästä. Olen saanut maalattua ensimmäisen pikkufondini, joka olikin yllättävän vaikea homma.

Wohoo.

Tästä pitäisi vielä tehdä huomattavasti isompi versio, kunhan ehdin. Nyt kuitenkin etusijalle on kiilannut tilaustyö, kuten aina. Vaikka on mukava tehdä esineitä vanhan ajan sirkuksen teemalla, niin omia suoritteita olisi kova hinku tehdä pois alta. Pitäisihän tässä mahd. pian kevättalven aikana kuitenkin valmistua, ja vielä on toinen 10 viikkoa työharjoittelussa suoritettavana.

- Mea

Hihii ^___^

Suurkiitokset, Johanna Kuusisto!

Videoharjoitteita

Feat lentävä nainen.

Photariiii

Läppärilläni oli jo tehdasasennettuna Adobe Photoshop Elements 6, kun tämän viitisen vuotta sitten hankin. Vasta viime aikoina olen alkanut opetella sen käyttöä piirrosten värittämiseen. Mielestäni olen oppinut todella nopeasti, sillä tässä postauksessa näyttämäni piirros on vissiinkin vasta neljäs värittämäni kuva ikinä!

Olen melkoisen ylpeä siitä, joten tämä on vain ns. show off. ^^'

Tadaa! <3

Edit: Tein toisenkin harjoituksen, samalla kuvalla. Halusin tähän ns. hiilipiirroksen tuntua. Omasta mielestäni värivalinnat osuivat melkoisen oikeaan, vaikka muuten tämä olikin aika nopea sutaisu.

- Mea

My boy Lollipop!

Jebou. Olen tässä viime aikoina lähinnä tehnyt jättiläiskarkkeja muiden avuksi. Johonkin kahvilantapaiseen nämä vissiin ovat tulossa. Karkit styroksia, siloitettu kitillä, maalattu, lakattu.

Referenssikuva:

Kaikki tietänevät nämä vaahtokarkki-sienet, joita on irtareissa. Anu vissiinkin veisti styroksiosiot ja minä hoidin loput.

Näihinkin karkkeihin oli jo styroksit muotoiltu valmiiksi. Minä tasoitin ja hion ne, sitten maalasin toisen vesimelonikarkiksi ja toisen sitrukseksi. Koska alkuperäiset karkit ovat sokeroituja, keksin "sokeroida" ne merisuolalla. Suolan sai kiinnittymään, kun heti märän lakan päälle laittoi runsaasti suolaa ja varisti sitten ylimääräiset pois.

Tämän Aarrearkku-pussista löytyvän salmiakin tein kokonaan itse. Tässäkin on ihan sama rakennusperiaate kuin muissakin.

Tämän maalasin mustalla, lisäsin pari highlight-kohtaa ja lakkasin.

Viimeisinpänä tein Chupa chups-tikkarin, ja se oli kokonaan omaa tekoani. Aluksi veistin tikkarin pään styroksista ja käsittelin sen kuten muutkin. Varsi on pahviputkea, jota kittasin ja maalasin, ja siihen tulee loppujen lopuksi muoviputki varsinaiseksi kannattimeksi sisälle.

Omnom.

Referenssi:

Lisäksi jatkoin loppuun monia muita, joidenkin toisten aloittamia ja keskenjättämiä karkkeja, mutta ei niistä sen enempää. Kiirettä pitää, kun koulua on alle 2 viikkoa jäljellä! Kohta kesälaitumille! <3

- Mea

SketchUppia taasen

Olen vähän tylsä.

Ans' ku äitees näyttää! Notta Photobucket ja sen käyttö nih.

Kuvan lisääminen:

Lataa haluamasi kuva Photobucketin kirjastoon. Kun kuva on ladattu, saat sille monta erilaista koodia. Mm. direct link, html, jne.

Jotta voit linkittää kuvan blogiin, kopioi kuvan direct link.

Sen jälkeen avaa blogin "Lisää kuva"-painike.

Valitse valikon vasemmasta laidasta alimpana oleva "URL-osoitteesta". Avautuu uusi ikkuna, johon liität kopioimasi url-osoitteen. Näin blogi tallentaa itselleen suoralinkin kuvaan, ja näyttää sen blogissa haluamallasi paikalla.

Muista, että jos poistat kuvan kirjastosta, se poistuu myös blogista, ja tilalle tulee rikkinäinen linkki-kuvake.

Videon lisääminen:

Lataa video photobuckettiin. Kopioi tällä kertaa videon html-osoite.

Blogin työkalupalkin vasemmassa reunassa on Luo- ja HTML-namiskat. Vaihda Luo-moodi HTML-moodiin. Esiin tulee lähinnä siansaksalta näyttävää söherrystä, ne ovat html-koodeja.

Lisää kopioimasi html-koodi jonon jatkoksi, tallenna, ja paina "esikatselu". Silloin tiedät, toimiiko video vai ei. Video ei näy bloginkirjoittamisvaiheessa.

SketchUp-animaatio.

Jee jee.

Toisen vuoden näyttötyö

Hepsunhei ja hellät tunteet! Toisen vuoden näyttötyön suoritin työharjoitteluni ohella Lahden kaupunginteatterilla, ja päätoimisen arvostelun suoritti lavastemestari. Nyt vain toivotaan, että kelpaa Maurillekin...

Kurtilla keittää- näytelmään tarvittiin pollari (eng. bollard), koska näytelmässä ollaan pääasiassa satamassa. Pollariin siis kiinnitetään laivat kiinni silloin kun ne tulevat laituriin. Pollarin piti myös kestää päällä istumista ja seisomista.

Sain lavastajalta ohjeiksi vain sarjan ylläolevan tapaisia kuvia sekä mitat, 60 x 60 cm. Näillä tiedoin aloitin työn etsimällä tarpeeksi styroksia, jotka sitten liimasin uretaanin avulla kasaksi.

Tyylikästä.

Kun styroksikasa pysyi kuosissaan, aloitin muotoilun. Aluksi tappelin parin tylsän veitsen kanssa, mutta sitten sain työkalukseni pienen puukkosahan. Rakastuin. Mahtava vempele!

Lavastaja kävi välillä ohjeistamassa tarkempaa muotoa, mm. "Tästä kohtaa tasaisemmaksi", "Tätä pyöreämmäksi", mutta eteni työ ihan hyvää vauhtia kuitenkin.

Melkein.

Kun olin saanut pollarin muodon about lavastajaa miellyttävään muotoon, oli aika tehdä sille alusta. Tietty unohdin ottaa kuvia, mutta pollarin sisällä on kolme metalliputkenpalasta vahvikkeena, ja sitten pyöreä puualusta.

Pientä hifistelyä tuon muodon kanssa sain kuitenkin tehdä kaiken aikaa, ennen kuin viimein pääsin päällystämään sitä.

Aluksi päällystin pollarin kahdella voimapaperikerroksella. 

Puuseppien mielestä pollari näytti mursulta. Siitä tuli pajan maskotti. :D

Anyway, voimapaperia seurasi 4 kerrosta sideharsoa.

Lavastaja muutti taas mieltään muodosta tässä vaiheessa. Jouduin siis sahaamaan takaosasta osan irti, ja päällystämään uudelleen. Vaikka kuinka yritin laittaa siihen ylimääräisiä kerroksia päällysteitä, jäi eri pintojen välille pieni korkeusero. Noh, onneksi se on tosiaan selkäpuolella, joka ei näy yleisölle ollenkaan.

Tähän minulla luonnollisesti meni hermot, mutta eipä siinä muu auttanut, kuin jatkaa töitä. Lavastaja kuitenkin on se tilaaja, ja lavasteista tehdään sellaiset kuin hän haluaa. Lähinnä tässä kiukutti se, että tosiaan tämä muutos tuli ihan väärässä välissä, kun päällystäminenkin oli jo pitkällä.

Loppujen lopuksi sain muodon kuitenkin passaamaan, ja päällystäminen jatkui. Sideharson päälle tuli vielä kaksi voimapaperikerrosta, ja sitten pääsin maalaamaan. Ensin valkoinen pohjamaali, ja lopuksi kirkkaan keltainen pintakäsittely.

Lopuksi vielä muutama kuva, kun pollari on harjoituksissa mukana:

Jee.

- Mea